“Noi kolme alinta on sikahyviä”

“Lähettäisitkö mulle sen kuvan sähköisessä muodossa, sukulaiset väittää että se on ainoa hyvä kuva mitä minusta on otettu.”

Itse ajattelin että olen nyt oppinut perusteet muotokuvauksesta.

Olen kuvannut jo vuosia muotokuvat Satu-Kodin duunareista. Henkilöt ovat vaihtuneet, mutta ensimmäiset omistajista otetut kuvat törröttävät edelleen referenssinä Satu-Kodin sivuilla. Näiden perässä on nyt vuosia myöhemmin ottamani kuvat, jotka erottuvat ensimmäisistä lähinnä teknisesti parempina.

Minulla vei pitkään päästä kiinni muotokuvaukseen. Muotokuvauksessa suurimmat haasteeni olivat kuvattavien henkilöiden kohtaaminen ja salamakuvaustekniikka.

Kuvattavan henkilön kohtaamisella tarkoitan sitä että saa kuvattavistaan irti jotakin kuvan arvoista. Ajattelin pitkään olevani liian nuori moiseen hommaan, ja kuvattavien kohtaaminen oli olevinaan ihmeen hankalaa. On osattava kohdata kuvattavansa jotta pystyy ottamaan hyvän kuvan. Aika ja elämänkokemus ovat tehneet tehneet tehtävänsä ja nyt kuvaustilanne on luonnollinen. Nyt niitä kuvia vaan tulee. Vaikeahan sitä on sanoa ovatko ne sen ihmeellisempiä kun niitä aiempiin yrityksiin vertaa, mutta olenpahan kuvattavieni kanssa niihin ihmeen tyytyväinen.

Salamakuvaustekniikan ja studiotyöskentelyn opiskelu oli puolestaan perinteinen oppimisprosessi: Selvitin tekniikkaa ja kuvauskäytäntöjä, luin kirjoja ja aloin hankkia kalustoa. Kuten aiemmista postauksista ilmenee, päädyin rakentamaan pieniin kameraan kiinnitettäväksi tarkoitettuihin salamalaitteisiin perustuvaa salamakuvauskalustoa. Ajatuksena oli kuvauskaluston fyysinen pieni koko, suhteellisen edullinen hinta, säilytyksen helppous ja roudaamisen vaivattomuus. Akku- ja paristokäyttöisyys mahdollistaa kuvaamisen missä tahansa ja säästyin jatkojohtojen hankinnalta. Olen ollut valintaani tyytyväinen.

Valaisua minulle avasi eniten “Light: Science and Magic. An introduction to Photographic Lighting.” Kirjan lähestymistapa valaisuun on fysikaalinen ja tieteellinen verrattuna moneen “laitat valoa sinne minne haluat fiilispohjalta” tai “isolla tasurilla pärjää” -kirjaan verrattuna. Ennen sitä ehdin kyllä jo lukea kymmenkunta kirjaa niistä isoista tasureista, huonosti esitetyistä perusresepteistä ja pönöttävistä poseerauksista. Kai niistäkin jotain aivoon tarttui, mutta tuo ensin mainittu kirja avasi paljon.

Pikkusalamalaitteista kiinnostuneen kannattaa myös katsoa mitä Strobist kirjoittaa blogissaan. Storibistilla on blogissaan paljon vinkkejä pikkusalamalaitteiden käyttöön, ja osan inspiraatiostani olen saanut häneltä.

Mutta tähän on siis tultu: Muotokuvauksen perusteet niin salamavalotekniikan, valaisun kuin ohjauksen ja poseerauksenkin kannalta on hallussa. Timon, Jan-Erikin ja Sarin kuvat löytyvät Satu-Kodin sivuilta.

Edistystä.

 
Yhtiömme osti toimitusjohtajavaimolleni Nokia E90 -kommunikaattorin, jonka vaimoni sai käyttöönsä marraskuussa 2008. Hieno punainen matkapuhelin alkoi oikutella tammikuussa 2009 noin kahden kuukauden käytön jälkeen.

Rikkinäinen kytkykauppapuhelin vietiin Elisan osoittamaan huoltoon, josta muutaman viikon päästä kerrottiin että “laitteessa on havaittu jälkiä vesivauriosta, valmistajan rajoitettu takuu on rauennut eikä laitetta enää voi luotettavasti korjata.” Elisa irtisanoutui takuuvastuista kun kalikka on Nokian valmistama ja Nokian takuun piirissä. Reklamaatio-osoite on Salossa.

No siitä sitten sorvaamaan reklamaatiota:

REKLAMAATIO TAKUUHUOLTOPÄÄTÖKSESTÄ

Satu-Koti Oy:n käyttööni hankkima Nokia Communicator E90 hajosi kahden kuukauden käytön jälkeen ja toimitin puhelimen Elisan huoltoon Riihimäellä. Puhelin on osa Elisan kanssakäymispaketti-palvelua ja huolto oli Elisan osoittama Nokian puhelimen huolto. Puhelimessa todettiin kosteusvaurio ja takuun kerrottiin rauenneen.

Kyseinen puhelin ei ole altistunut kosteudelle. Sitä ei ole kasteltu, se ei ole pudonnut mihinkään nesteeseen eikä sitä ole säilytetty tai käytetty huolimattomasti. Puhelin on ollut vaivaiset kaksi (2) kuukautta minulla ammattikäytössä Satu-Koti Oy:n toimitusjohtajana. Tuote on ulkoisesti täysin virheettömässä kunnossa ja aiemmat käyttämäni Nokian matkapuhelimet, esimerkiksi Nokia 9300i -kommunikaattori ovat kestäneet samanlaista ammattikäyttöä vuosia.

Mielestäni on käsittämätöntä ettei tuotteenne kestä tämän pidempään. Matkapuhelimella on pystyttävä puhumaan “matkalla”, eli kotona, työpaikalla, sisällä, ulkona, autossa, kesällä ja talvella. Eihän autoakaan voi myydä siten, että se ei toimi talvella kuin 2 kuukautta ja sitten takuu raukeaa. Tai kahvinkeitintä siten, että sen takuu raukeaa kun sen vesisäiliö kastui. Tuotteella on käyttötarkoitus ja sen tulee toimia käyttötarkoituksessaan.

Elisalta kerrottiin, että heidän huoltonsa on toiminut Nokian ohjeistuksen ja käytäntöjen mukaan. Elisan mukaan huollon tekemän päätöksen reklamaatio-osoite on Nokia Care, Salo.

Vaatimukseni on, että tuote takuuajan (24kk) puitteissa korjataan.

Nokian vastaus ei tullut kirjallisena vaan puhelimitse. “Yksikin pisara vettä väärässä paikassa voi rikkoa laitteen käyttökelvottomaksi,” kuului Nokian suullisesti antama lopullinen vastaus.

Pikainen google-haku kertoi, ettei toimarimme ole ollenkaan yksin vesivaurionsa kanssa. Kansan syvät rivit tietävät jo, että älykalikkaa ei kannata viedä kylmään, kosteaan, ottaa lenkillä taskuun eikä oikein minnekään muuallekaan missä voi olla vesipisara. Tähän käyttöön kannattaa ostaa halpakalikka.

Onneksi Nokia sentään tekee laadukkaita edullisia peruspuhelimia (kuten Nokia 1100) kehitysmaihin, ne toimivat läntisessäkin maailmassa oman kokemukseni mukaan vuosia niin eläkeläisten, lasten kuin ammattilaistenkin käytössä.

—

Oi niitä aikoja kun matkapuhelimet kestivät vuosia, niillä sai puhua kotona, työpaikalla, sisällä, ulkona, autossa, kesällä ja talvella. Kokemusta on, sillä hankin ensimmäisen matkapuhelimeni Herran vuonna 1992. Se oli edistyksellinen GSM900-verkossa toimiva Philips Metropol. Vehje toimi hienosti lumisateessakin, vaikka lumi sulikin laitteen yläreunan jäähdytysripaan. Hetkellisesti oli ikävä toimivaa puolen kilon järkälettä.

Käyttöä kestävän matkapuhelimen tekeminen ei voi olla mahdotonta kun Lenovon ammattikäyttöön tarkoitetut läppäritkin ovat jo kauan kestäneet kahvimukin loiskahtamisen näppäimistölle (Lenovo X300, rullaa alaspäin kohtaan Durability). Kahvi valuu läppärin läpi vaurioittamatta sitä sen kummemmin. Läppäri toki päällä ollessaan tuoksuu  sitten kahvilta vuosia tuon vahingon jälkeen, olen nähnyt tuonkin kokeneen läppärin… :O)

Mitenkähän tuotekehityspanostusten supistaminen vaikuttaa nokialaisten laatuun? Parantavasti?

800 euroa ja 2 kuukautta on liikaa. Ainakaan toimitusjohtajallemme ei tule enää yhtään nokialaista.